Unité- Démocratie- Justice sociale

Accueil Contactez-nous Sommaire


Google

 

sur le Web

Sur ufpweb.org

 

HIRSOOƁE

Koyɗol moƴƴinaani maayde saka miijo,

Alaa ko haali nde wonti goonga,

Saka kadi maayde sagataaɓe,

Sagataaɓe yahruɓe naange e hoyre semmbe,

Hakkunde bajjo neene e jaalal galle,

Ɓe ɓesnguuji mawɗi yaakaare jiknaaɓe,

Ɗaccuɓe entaaɓe e luuteeɓe.

Nde kabaaru siyi on keddiima e ladde,

Maaje iirɗi hoto jibinannde?

Gooleeje mbanyi, na’i kuuni ngirbitii leydi,

Pucci kiji na laajoo dookooɓe,

Asamaan nyirɓinii, lewru sooyɗi koode majji,

Kolle waalo ngoyi haame,

Keɗɗam mum en heddiima ladde,

Ɓalji e pooɗe karsi kattiima semmbe,

Ciluɗe mawɗe gure haa e murotooɗe,

Cammii njoori alla e sunu mawɗo.

Muritani fof wonti hiiwtaango wooto,

Yimɓe mugaa, hakkillaaji uddi, noppi ciiki,

Ɓesngu Muritani haamtii haame mawɗo.

Sibu ko waɗi ko ko moojobere mawnde,

Bone puniiɗe ɗe njejjittaake haa cay,

Nganygu ceedtinngu ngu alaa guli,

Ajaande mawnde ɓurtunde haala,

Alaa ɗum baawɗo sifaade timmina,

Ko haalaa kala ko deƴƴaa ɓuri!

Seede mum ko jaŋtaali daɓɓi :

Settammbar 90 to Eeleega,

Oktoobar 90 to Kayhayɗi, Neema,

Noowammbar 90 gila Tigint haa Inaal,

Sagataaɓe coggaa, ndummbaa,

Hakkunde borsaaɓe e saakuuji

Daande geec werlaaɓe,

Njaram e nyaamdu ɗawaaɓe,

Lewbi keewɗi nder niɓɓe uddaaɓe,

Nder mbalkaaji diƴƴe luuɓɗe loƴaaɓe.

Ɓe cegeneeji e nyiiƴe ɗuggitaaɗe,

E njaaweendi oto e leydi werlaaɓe,

Oto tiindoo rewo, oya tiindoo worgo,

Ɓoggi e koyɗe feecaaɓe,

Fortaaɓe e leydi monynyaaɓe,

Maa walla werlaaɓe e oƴu jaynge,

Ɓoggi na kaɓɓaa e juuɗe e koyɗe,

Ubbaaɓe na nguuri maa waɗaaɓe yargo.

Tawi oolel ngar-mi ngaraa golfe na suddi goytaali,

E dille wooteeji hay gooto jeertaaki.

Ndeke yarooɓe ko meeɗɓe njommbii kaaraani,

Aushwitɗ, Treblinka, Sobiboor, ndanyii puneeje,

Gure inneteeɗe ɓalli mooƴa, ɓerɗe tima,

Jereyda, Inaal, Bulanuwaar, PK55, Nebeyka, Tiigint, Aslaan,

Tawtii ɗee gure ɓaleeje inɗe, hiirde gum!

28 noowammbar 90 ko 28 sagata

Mbaɗaa yargo, njahi alaa ɗo ɗali.

Won ɗo kadi goytaali e gaabiiji leyla e jemma,

Uumaali e umsaali sagataaɓe ɓe nyawaani,

Kaɗi kecco ɓernde ɗoyli, owni pittaali.

.....

Lommet bonannde e yoor-ɓerndaagu,

So tawiino ko kawgel wonnoo, raay Gestaapo ɓe keɓtii.

E nder tammpere mawnde,

Yeeweende mawnde,

Nde alaa ko fiddini ɗum so wonaa dummpe,

E pettaali haɓooɓe e wonkiiji,

Ɓe kaɗaama hay moolirde wattannde,

Sibu hay juulde ɓe kaadaama.

Kamɓe fof ko ubboowel tan ɓe mbaɗaa,

Njuulaaka, kasnaaka, huunde bonnde!

500 sagata njahii mbaynaaki,

Ko yerondiri heen mbaɗii gaanooɗe, cay ɗe maaytataa,

Mbaɗii si’i haa maaya mo majjataa.

.....

Kono ko tonngu daasi artira e koyɗe joom mum,

Sibu aan, Mawiya, gumɗo ɓernde hakkille,

Aan e sete maa banndiiji,

On ngaawii nganygu coppoowu gernye mon,

Onon salɓotooɓe ƴiiƴam yimɓe,

Coomɗe mon haa hannde na ngooltoo keccam!

Mawɗo juɗoowo keenye yimɓe elaani,

Mawɗo tuddunde Eeleega, suknya tuutneteeɗo janngo,

Aan e ...., ko njogani-ɗon nasi en heewi!

Anndu ɗo njah-ɗaa kala

Jaasi maayde na tiimi e hoyre ma!

...., golle maa to Inaal,

PK55, Bulanuwaar, kumpaani min.

Hannde, haa janngo, haa bada,

Ɗo njah-ɗaa kala mbeelu ... na sinndii e maa.

...., kuɗaaɗo njaabaandi, diwaali ma e doƴƴaali ma,

Ko jammbel Sa! jammbel ngel lewlewɗi jeeɗiɗi

Tokkitta geenol ma!

.....

Sanndarmeeɓe sanndolinɓe, nanndo ... mo Inaal,

.... oo kuɗaaɗo, ndesaari mon ko Alla tan laaɓaa!

Ɗo njah-ɗon kala, jaraaiilu woppataa.

......

Beesuuji bonannde on njejjitaaka,

Mawɗo BCP Tigint mor maa!

To marin, .... e .... barhoyre Sare Yaayaa,

Kuutorɗe bonɗe kadi ɓuraani daabaa.

..., ...., ....

Hay muuynuɓe e nyogom, haarɓe kosam mbabba,

Kono tuuba doomru ko ullundu ɓoorata.

Onon ɓee fof janngo ina fadi on,

Nyalaande mon na ara falotaako,

Sibu ɓesngu Muritani wiyi ko maa nyaawe-ɗon,

Bone mbaɗno-ɗon tuutne-ɗon.

Doggol jaasɓe, maalondirɓe e nder bonannde,

Taaya, Naseriste en, Baasiste en, ....,

Onon ɓe ibiliis tunngani naayii e hello seyɗaane,

Nganygu e kusumma on ngaawii,

Gardagol mon ɓesngu Muritani ina hersiri,

Lenyam-lenyamaagu kala seedantaagal mum ko nii.

Ɓesngu e ngenndiyankooɓe Muritani,

Ngoo hello daartol en ceekii,

Hello woɗeewo ƴiiƴam e daartol leydi men,

Niɓɓo kuccam wonande ngenndi men,

Sooyo sunu ɓiɗɓe e rewɓe men,

Oolo njoomndam gollotooɓe men,

Ɗo boneeli, jaasre, puuyndam,

Sunu, nyawu e heege keɓi kaɗtudi mum en,

Ndaro-ɗee e ɗuggitde ngoo hello,

Walla ndeen ceɗon heen binndanɗe,

Binndanɗe mawɗe gonooje dabi nguurndam leydi,

Ngootaagu leƴƴi nder goonga mawɗo,

Kisal ngenndi nder hurum jaajɗo,

Moƴƴam ɓesngu nder weytaare huuɓnde,

Hakke gollotooɓe ɗo huuɓnaa ardi,

Jojjanɗe aadee ɗooftaa timmi,

Sibu ko ɗum woni kisal ngenndi,

Ngenndi mawndi ndarotoondi ɗo toowi,

Yeru pompondiral moƴƴi neɗɗanke!

BAB

Sahre Ndoogu nyalnde 26/7/1991



See who's visiting this page.

View Page Stats

Pour toute question ou remarque concernant l'Ufp ou ce site Web,
écrire à infos@ufpweb.org
Copyright © 2005